Suomen kuntoutusohjaajien yhdistys järjestää
kuntoutusalan ammattilaisille valtakunnalliset
koulutus- ja neuvottelupäivät 11.-12.4.2019



Hyvä kuntoutusalan ammattilainen, tule päivittämään tietosi taas keväällä 2019 ajankohtaisista aiheista! Koulutus koostuu alansa parhaiden asiantuntijoiden luennoista ja paikalla on monipuolinen kattaus näytteilleasettajia.

Kuntoutuksen kentän laajuus ja monimuotoisuus näkyvät päivien sisällössä. Ajankohtaisen tiedon välittämisen lisäksi on tärkeää tavata kollegoja ja verkostoitua sekä voimaantua yhteisten asioiden äärellä.

Näytteilleasettajana sinun on hyvä varata paikkasi jo hyvissä ajoin koulutuspäiville!




Järjestäjä
Suomen kuntoutusohjaajien yhdistys ry. (SKOY) yhteistyössä Tehy ry. kanssa

Kohderyhmä
Koulutus on kohdistettu kuntoutusohjaajille, terapeuteille, sosiaalialan työntekijöille
sekä muille kuntoutustyötä tekeville ja alan opiskelijoille







Muistin virkistämiseksi vuoden 2017 koulutuspäivien sisältö oli monipuolinen ja alla koonti;

Valtakunnalliset koulutuspäivät 6.-7.4.2017
kuntoutusalan ammattilaisille Vantaalla


Monimuotoinen kuntoutus


SOTE

Molemmat koulutuspäivät käynnistyivät SOTE -soppaa hämmentäessä ja hämmästellessä. Markku Hupli Kuntoutus EKSOTE:sta ja Kuntoutuskomiteasta avasi koulutuspäivät kertoen EKSOTE:n Kotikuntoutusmallista ja näkemyksistään kuntoutuspalvelujärjestelmän muodostumisesta tulevassa SOTE:ssa. Kuntoutusprosessin seurannan ja koordinoinnin sekä riittävän kuntoutus-/palveluohjauksen toteutuminen huoletti häntä kovasti, sillä sen sijoittumista järjestelmään ei ole vielä määritelty, vaikkakin tarve on hyvin tiedostettu. Vielä ei ole tietoa, miten ohjauspalvelut tullaan järjestämään ja minkä tahon toimesta. Ovatko ne maksullisia vai maksuttomia? Etänä vai livenä? Mistä riittävä osaaminen ja resurssit?

Huplin mukaan toimiakseen SOTE-uudistus vaatii lisäksi yhtenäisen ja toimivan tietojärjestelmän, joka on hankintahinnaltaan sellainen, että kaikilla palveluntuottajilla ja toimijoilla on mahdollisuus se hankkia. Nykyinen Kanta ei hänen mukaan riitä vastaamaan uudistuksen tarpeisiin. Paitsi yhtenäinen järjestelmä, myös yhtenäinen kirjaaminen sujuvoittaa verkoston yhteistyötä ja tarvittavan tiedon löytämistä, minkä vuoksi NIKO-työryhmä on ahkeroinut jo pitkään yhtenäisten kirjaamiskäytäntöjen saavuttamiseksi. Yhdistyksemme edustajat Tiina Leppinen ja Pirjo Lähteenmäki työryhmästä toivat terveisiä asian etenemisestä Kuntaliitossa. Tällä hetkellä Kuntaliitto suosittelee käyttämään kirjaamisessa kansallisia otsikoita ja odottelemme Rakenteisen kirjaamisen opas 2 julkaisemista.

Tällä hetkellä kuntoutuspalvelut näyttävät asettuvan kokonaisuudessaan yksityisiltä palveluntuottajilta hankittaviksi, minkä vuoksi kuntoutuksen ohjauksen ja -koordinoinnin tarpeen arvioidaan kasvavan. Tosin sosiaalisen- ja ammatillisen kuntoutuksen kohtaloa ei nähtävästi ole vielä ratkaistu, mihin varmasti omalta osaltaan vaikuttamassa TE-toimistojen lakkauttaminen sekä se, ettei Kelan ja vakuutusyhtiöiden roolia kuntoutuksenjärjestäjinä jatkossa vielä tiedetä. Tai päivillä esiintyneen Kelan työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksen Pirjo K. Tikan mukaan tiedetään ainakin osin, mutta ei ole vielä lupaa antaa tietoa julkisuuteen. Lisäksi Koti- ja etäkuntoutuksen sekä virtuaalipalvelujen osuus tulee kasvamaan. Erilaisia ja varmasti SOTE:nkin myötä hyödyllisiä avokuntoutusmalleja on eri tahojen toimesta jo kehitettykin, mukaan lukien Kuntoutus EKSOTE:n kotikuntoutusmalli ja Pirjo Suomalaisen esittelemä valtimotauti-kuntoutuksessa käytettävä Avokuntoutusmalli Tulppa.

Hupli toi esiin huoltaan myös valinnanvapauden toteutumiseksi suunniteltuihin palveluseteliin tai henkilökohtaiseen budjettiin liittyen. Tullaanko palvelusisältöä yksittäisen asiakkaan kohdalla määrittelemään mitenkään? Mikä tulee olemaan setelin tai budjetin suuruus? Suostuvatko palveluntuottajat tuottamaan palveluja annetulla summalla? Itse pohdin, että tuleeko olemaan eritasoisia palveluja riippuen siitä, onko asiakas valmis maksamaan palvelusetelin lisäksi itse jonkin verran tai tulevatko vakuutusyhtiöt tarjoamaan omia vaihtoehtojaan, jolloin hyvin toimeentulevilla olisi mahdollisuus tasokkaampaan palveluun. Myös yhdistyksen puheenjohtaja Jaana Ylitalo toi esiin huoltaan; hoidetaanko terveitä jopa enemmän, kuin tarvetta ja jäävätkö heikomman toimintakyvyn omaavat ilman palveluja, jos henkilöllä itsellään ei ole kykyä valita ja hakeutua soveltuviin palveluihin.

Tarja Pajunen EKL:stä aloitti toisen koulutuspäivän hyvin asiapitoisella esityksellään eläkkeensaajien asemasta nyt ja tulevaisuudessa, jolloin huoltosuhde yhtä työikäistä kohtaan tulee olemaan sata huollettavaa. Hän avasi silmiämme köyhyydessä elävien arkeen ja toi esiin asiakkaan näkökulmaa tulevassa SOTE-uudistuksessa. Asiakkaan polku tulevassa SOTE-järjestelmässä tulee etenemään siten, että aluksi hän hakeutuu yksityisen -, maakunnan- tai liikelaitoksen omistamaan SOTE-keskukseen, missä tehdään karkea arvio palvelun tarpeesta ja asiakkaalle annetaan joko palveluseteli tai henkilökohtainen budjetti, jolla hän lähtee hankkimaan palveluja valitsemaltaan palveluntuottajalta. Vielä on epäselvää, missä vaativan tason palvelut, kuten kuntoutustutkimukset toteutetaan ja löytyvätkö SOTE-keskukset kenties kaupunkien kirjastoista.

Pajusen mukaan asiakasmaksujen nousuun uskoo ¾ SOTE-johtajista eikä suurin osa heistä usko palveluntuottajien sijoittumiseen harva-asutusalueille. Myös Tarja toi esiin huoltaan riittävän ohjauksen ja neuvonnan toteutumisesta, etenkin niiden osalta, jotka eivät kykene toimimaan verkossa. Hänen mukaan ihmisille on luvattu, ettei sähköisiä palveluja tarvitse ottaa käyttöön, jos ei halua, mutta laki ei kuitenkaan velvoita kuntia tarjoamaan ammattihenkilöitä asiakkaan tueksi palveluntuottajien lisääntyessä. Yrittäjänä toimineena toki näen SOTE:n myös mahdollisuutena palvelujen laadun paranemiseksi, uudistuksen tuoman palveluja tuottavien organisaatioiden välisen kilpailun kautta.


Terveydenhuollon asiakaspalvelumaksut ja Kelan matkakorvaukset

Pajunen muistuttaa lisäksi kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia huomioimaan Asiakaspalvelumaksulain 11§, jonka mukaan asiakkaalle tulee myöntää vapautus terveydenhuollon asiakasmaksuista, jos hänellä ei ole maksuun varaa. Maksuvapautus on ensisijainen toimeentulotukeen nähden ja siihen tulisi olla lomake ja menettelytapa kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä. Kelan matkakorvauksista kuntoutukseen - ja terveydenhuoltoon tehtävien matkojen suhteen Pajunen muistuttaa ilmoittamaan kaikki matkat Kelaan, vaikka omavastuuosuus ei täyttyisi, sillä matkat kerryttävät maksukattoa.


Kelan kuntoutus

Kelan työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksen Pirjo K. Tikan mukaan Kelan tarjoamien kuntoutuspalvelujen kirjo on huomattavan suuri. Kela kehittää ja tarjoaa uusia kuntoutuspalveluja etenkin nuorille ja mielenterveyskuntoutujille. Näistä esimerkkinä OPI, ITU ja NUPPU -kurssit, joihin kannattaa tutustua paremmin Kelan internet-sivuilla. Työikäisille mielenterveyskuntoutujille tarjolla SILMU -, ORAS - ja VERSO -kurssit. Tikka kehottaa hyödyntämään Nuoren kuntoutusrahaa, joka on opintotukea suurempi ja tarkoitettu työllistymisen tai opiskelun tueksi erityisiä tukitoimia tarvitsevalle 16 - 19 -vuotiaalle nuorelle. Tuen myöntäminen edellyttää jossain aktiivisessa työllistymistä tai kouluttautumista tukevassa toiminnassa mukana oloa. Ammatillisena kuntoutuksena korvataan esim. koulutusta ja työkokeilua sekä kuntoutustarpeen selvittelyä. Tikka muistuttaa myös elinkeinotuen sekä työssä - ja opiskelussa tarvittavien apuvälineiden korvauksesta, jotka kuuluvat Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Lisäksi Kela tarjoaa nyt kuulovammaisille tarkoitetun tulkkauksen ohella vieraan kielen tulkkausta.

Tikan mukaan Kelan ja terveydenhuollon yhteistyössä laatimat Kelan kuntoutuspalvelujen valtakunnalliset saatavuuskriteerit tekevät tuloaan ja TYP -toiminta pyritään vakiinnuttamaan. Tikka näkee laaja-alaisen toimintakykylähtöisen ajattelun tärkeäksi kuntoutusprosessissa ja Kela ohjaa palveluntuottajiaan hyödyntämään ICF -viitekehystä kuntoutuksessa. Tosin Tikan mukaan kuntoutus- tai etuuspäätöksiä tekevillä Kelan etuuskäsittelijöillä ei välttämättä ole tietoa toimintakykyasioista tai ICF -viitekehyksestä, minkä vuoksi toimintakykynäkökulma ei näy kuntoutus- tai etuuspäätösten perusteluissa. Kela pyrkii myös kehittämään kuntoutusta ja voi myöntää rahoitusta kehittämishankkeisiin, joiden tavoitteena sairauksien ehkäiseminen ja/tai kuntoutusta koskeva tutkimus- ja kehittämistoiminta. Ajankohtaista tietoa tilaamalla Kelan uutiskirje: http://www.kela.fi/uutiskirje.


Autismikuntoutus

Elina Havukainen Autismiliitosta antoi esityksellään näkökulmaa autismi-kirjoon kuuluvan asiakkaan kohtaamiseen ja erityispiirteiden tunnistamiseen ohjaustyössä. Tärkeänä tietona toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arviointia ajatellen voimaan astuvat uudet toimintakykyyn perustuvat diagnoosikriteerit, joiden myötä useiden erilaisten diagnoosien tilalle tulee ainoastaan yksi diagnoosi: Autismikirjon häiriö. Uusien kriteerien mukaan autismikirjon häiriöllä tarkoitetaan pysyviä puutteita sosiaalisessa kommunikaatiossa ja - vuorovaikutuksessa erilaisissa yhteyksissä, joita kehitysviivästymä ei selitä ja jotka rajoittavat ja heikentävät jokapäiväistä toimimista (Esityksessä kriteereistä tarkemmin). Sosiaalisen toimintakyvyn rajoitteet voivat vaikeuttaa työllistymistä tai opiskelua. Toivon mukaan uusien kriteerien myötä oireet tulevat paremmin huomioiduksi työ- ja toimintakykyä arvioitaessa, jolloin asiakkaalle tarjoutuu mahdollisuus tarpeidensa mukaisiin kuntoutus- ja tukitoimiin. Havukainen korosti myös aistiherkkyyksien huomioimista, joita liittyy autismikirjon häiriöön lähes poikkeuksetta ja muistutti, että joka sadas meistä Suomalaisista kuuluu autismikirjoon eikä kahta samanlaista ole.


Oikeudellinen ennakointi

Tutkija Henna Nikumaa toi eläväisellä esityksellään oikeudelliset termit lähemmäksi käytäntöä ja ihmisten arkea. Mikä on oikeustoimi? Mitä oikeastaan tarkoittaa oikeustoimikelpoisuus tai itsemääräämisoikeus ja mitä eroa on edunvalvontavaltuutuksella ja edunvalvonnalla? Mitä eroa puolestaan on hoitotahdolla ja hoito- ja hoivatoiveilla? Mitä meidän ammattilaisten tulisi tietää ja huomioida asiakastyössä? Kannattaa ehdottomasti perehtyä Nikumaan esitykseen tarkemmin osataksesi ohjata asiakastasi oikein. Hyödyllistä tietoa ja materiaalia, kuten termilistat, lääkärinlausuntopohjat oikeustoimikelpoisuuteen liittyen sekä ohjauksen ja neuvonnan toimintaohje löydät osoitteesta: www.muistiasiantuntijat.fi/edunvalvontahanke.

SUMU:n oikeudellisen ennakoinnin oppaasta; Miten turvaan tahtoni? löydät puolestaan tietoa keskeisistä oikeudellisen ennakoinnin keinoista sekä mm. hoitotahtolomakkeen ja edunvalvontavaltuutuksen mallilomakkeen.

Nikumaan mukaan jokaisen kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus iästä ja terveydentilasta riippumatta turvatakseen oman itsemääräämisoikeuden toteutumisen, jos jotain sattuu. Edunvalvontavaltuutus helpottaa myös läheisten taakkaa, sillä valtuutetun ei tarvitse edunvalvojan tapaan toimittaa tiliselvityksiä ellei niistä ole erikseen mainittu. Valtuutukseen kannattaa nimetä useita henkilöitä varalle, jos valtuutettu ei syystä tai toisesta ole käytettävissä. valtuutuksen voi myös tarvittaessa perua ja tehdä uuden, jos esimerkiksi suhde valtuutettuun muuttuu, sillä valtuutus tulee voimaan vasta tarvittaessa maistraatin vahvistamisen jälkeen. Valtuutuksesta kannattaa antaa kopiot säilytettäväksi kaikille siinä mainituille henkilöille. Lisäksi hyvä liittää lääkärintodistus omasta kyvystä tehdä oikeustoimi valtuutusta laatiessa.

Jo tälläkin hetkellä lainsäädäntö velvoittaa sosiaaliviranomaisia ja ohjaa muita asiakastyötä tekeviä ilmoittamaan maistraattiin edunvalvonnan tarpeesta, jos epäilee, ettei henkilö ole oikeustoimikelpoinen. Maistraatti selvittää tällöin edunvalvonnan tarpeen ja määrää tarvittaessa edunvalvojan. Jatkossa uusi itsemääräämisoikeuslaki, edellyttää tukemaan asiakasta jo oikeudellisen toimintakyvyn heikentymiseen varautumisessa.


Muistikuntoutus

Muistikoordinaattori Irma Kallatsa ja kuntoutusohjaaja Tuula Storhammar johdattivat osallistujat muistisairaan arkeen ja muistikuntoutusohjaukseen Lapissa. Pällimäisenä heidän esityksestään jäi mieleen sairastuneen läheisten tukemisen erityisen suuri merkitys, paitsi diagnoosin jälkeen myös koko matkan sairauden edetessä. Myös muistisairaiden suuri määrä valtakunnallisesti ja se, että Storhammaren esittämän muistikuntoutusohjauksen asiakkaana sairauden diagnosointivaiheessa ovat pääsääntöisesti työikäiset, herätti ajatuksia. Naiset tarjosivat ammennettavaa myös muiden kuntoususohjaajien työhön, sillä Kallatsa toi esiin, kuinka tärkeää toimintakyvyn - ja palvelutarpeen arvioinnin kannalta on antaa asiakkaalle ja hänen omaisilleen riittävästi aikaa tuntea kaikki tunteet ja käydä läpi arjen haasteita. Harvoinpa ihminen haluaa kertoa ja näyttää tuntemattomalle vaikeutensa, minkä vuoksi muistisairas on taitava peittämään haasteensa arjessa selviytymisen suhteen ja omainen haluaa osoittaa pärjäämistä. Kallatsan mukaan todellinen toimintakyky tulee esiin vasta asiakkaan väsyessä, minkä vuoksi kotikäynnille on varattava vähintään kolme tuntia aikaa. Arvelisin tilanteen olevan samankaltainen myös muiden, etenkin kognitiivisia haasteita omaavien asiakkaiden kanssa.

Tietoa muistikuntoutuksesta: muistikonsultti@muistiasiantuntijat.fi


Mielen hyvinvointia, sisäistä motivaatiota ja aitoa kohtaamista

Onneksi kaiken tämän myllerryksen ja kuntoutuksen muutoksen keskellä Ritva Karila-Hietala Suomen mielenterveysseurasta johdatti meidät sekä oman että asiakkaan sisäisen motivaation hyödyntämiseen ja mielen hyvinvoinnin tukemiseen. Mitä hyvinvointi oikeastaan on? Mistä mielenterveys koostuu? Mistä Suomalainen voimaantuu ja miksi työ tukee mielenterveyttä? Entäs mitä ovat työelämän tuomat riskit mielenterveydelle ja miten työhyvinvointia voidaan tukea? näitä saimme pohtia yhdessä Ritvan kanssa ja samalla saimme roppakaupalla keinoja itsemme auttamiseen. Karila-Hietala muistutti lisäksi; "vaikka on mielensairautta, on myös mielen terveyttä."

Tuki- ja liikuntaelinvammaisten kuntoutusohjaaja Pirjo Lähteenmäen tunteita herättävä kuvaesitys: Kokemuksena 4250 yksilöllistä ulko-ovea ja arkielämää pysäytti miettimään, mikä meitä kuntoutusohjaajia motivoi. Mielestäni joka ikinen yksilöllinen tarina, jonka osana meillä on kunnia olla kulkemassa rinnalla, uskomassa unelmiin ja kantamassa kortemme kekoon asiakkaan omannäköisen elämän rakentamisessa.

Kokoa ry:n Riikka Niemisen mukaan kokemusasiantuntija voi omalta osaltaan helpottaa työtekijän ja asiakkaan kohtaamista ja yhteistä ymmärrystä hoito- ja kuntoutusprosessin etenemiseksi. Kokemusasiantuntija tietää, millaista on sairastua ja sairastaa, mikä toipumisessa on auttanut ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet omaan kuntoutumiseen. Myös sairastuneen omainen tai läheinen voi olla kokemusasiantuntija. Kokemustieto yhdistettynä koulutukseen luo kokemusasiantuntijan synnyttäen jotain uutta ja rakentavaa. Nieminen korostaakin, että koulutuksen käyminen ja kokemusasiantuntijana toimiminen edellyttää riittävän pitkää toipumisaikaa omasta sairastumisesta tai vammautumisesta, koska akuutisti sairas ei vielä ymmärrä hoitokokonaisuutta. Kokemusasiantuntijan voi mm. pyytää mukaan asiakaspalaveriin ja ryhmäohjaukseen tai tilata asiantuntijaluennon tai vaikkapa seminaariesityksen. Suositukset kokemusasiantuntijoiden palkkioista löytyvät esityksestä. Tarpeeseen sopivan kokemusasiantuntijan voi tilata osoitteesta www.kokemusasiantuntijat.fi tai suoraan aluevastaavilta.


Vammaisten henkilöiden työllistyminen

VTM suunnittelija Anniina Heini Kynnys ry:stä toi tietoa vammaisten henkilöiden työllistymisestä ja meneillään olevista hankkeista heidän työllistymisen helpottamiseksi. Suurimmaksi esteeksi vammaisten henkilöiden työllistymiselle nousee Heinin mukaan asenteet. Asenteet työpaikoilla, asenteet hoito- ja kuntoutusprosessiin kuuluvalla henkilökunnalla, asenteet yhteiskunnassa? Vammaisten henkilöiden työllisyyteen liittyvään kyselyyn vastanneista vain 15 - 20 % on työelämässä koulutuksesta huolimatta. Pieni työllisyysprosentti herätti ajatuksia etenkin, kun vastanneista 39 % omasi korkeakoulututkinnon. Kysely kuului Heinin korkeakoulutettujen vammaisten henkilöiden työllisyyteen liittyvään tutkimukseen, minkä vuoksi korkeakoulutettujen määrä vastaajista oli suuri. Heinin mukaan vammaiset henkilöt eivät kuitenkaan tyypillisesti ole korkeakoulutettuja, koska heidät ohjataan usein automaattisesti toisen asteen opintoihin ja erityisopetuksen piiriin. Lisäksi tyypillinen piirre ohjaukseen ja ohjautumiseen liittyen on ajatus siitä, että vammaiset voivat työllistyä vain ns. vammaisaloille. Erilaisia vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevia hankkeita on valtakunnallisesti useita, kuten OTE -hanke. Pysyvien tukimuotojen rakentuminen on kuitenkin haastavaa, mihin varmasti omalta osaltaan vaikuttamassa eläkkeen avulla turvattu toimeentulo, jolloin työllistämisen tukemiseen liittyvää velvollisuutta ei ole määritelty minkään tahon toteutettavaksi. Lisää tietoa esim.: www.tietyoelamaan.fi


Kuntoutuksen ohjaaja ammattinimikkeen laillistaminen

Lopuksi vielä Valvira:n Lakimies Sanna Hyttisen terveiset ammattinimikkeen laillistamiseen liittyen. Hyttinen kertoi STM:n voimakkaasta tahtotilasta Kuntoutuksen ohjaaja nimikkeen laillistamisesta Sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin ja mainitsi puheessaan useaan otteeseen; "kun Kuntoutuksen ohjaajat laillistetaan". Laillistamisen jälkeen kuntoutuksen ohjaaja nimikkeellä voi toimia ainoastaan Kuntoutuksen ohjaaja AMK -koulutuksen omaava henkilö, minkä lisäksi Kuntoutuksen ohjaajat voivat toimia entiseen tapaan sosiaalihuollon työtehtävissä. Tosin Hyttisen mukaan uusi sosiaalihuoltolaki rajaa vain tietyiltä osin sosiaalihuollon työtehtäviä ammattihenkilölain mukaisen pätevyyden omaavien henkilöiden tehtäväksi. Hyttisen mukaan kaikki aiemmin kuntoutusohjaajina toimineet ovat kuitenkin varmasti edelleen päteviä omaan työhönsä. Siirtymäajat huomioitava. Hyttinen mainitsee, että työnkuvaltaan erityisen ryhmän Kuntoutuksen ohjaajista tekee sekä sosiaali- että terveydenhuoltolakiin sisältyvä kuntoutusohjaus ja heille ominainen työskentely yli palvelujärjestelmän sektorirajojen, mikä on voinut vaikuttaa laillistamisprosessiin. SOTE:n myötä sektorirajat joka tapauksessa häviävät ja tarve koko palvelujärjestelmän kattavalle kuntoutusohjausosaamiselle tulee todennäköisimmin kasvamaan. Rekisteriin on jatkossa mahdollisuus merkitä myös uusia, korkeakoulutettujen erikoistumisopintoja lisäkoulutuksena. Vanhoja erikoistumisopintoja ei kuitenkaan huomioida ja uudetkin merkitään ainoastaan niille, joilla on laillistus rekisterissä. Kuntoutuksen ohjaaja-nimikkeen laillistamisen on tarkoitus edetä nyt kuluvan kevään aikana ja rekisteröitymisen tulla ajankohtaiseksi syksyllä 2017, johon lupeissa riittävä siirtymäaika, jotta kaikki ehtivät rekisteröitymään.


Koonnut Anne Höglund, SKOY Hallitus







VANHOJA KOULUTUSPALAUTTEITA ALLA...





KOULUTUSAAMUPÄIVÄ JA VERKOSTOITUMISILTAPÄIVÄ 18.3.2016

Kiitos mielenkiintoisesta päivästä Masun Neurologisessa Kuntoutuskeskuksessa. Osallistujia oli paikan päällä ja mukava määrä videoyhteyden ääressä etäpaikkakunnilla.




KIITOS OSALLISTUJILLE, LUENNOITSIJOILLE JA NÄYTTEILLEASETTAJILLE ANTOISISTA JA VOIMAANNUTTAVISTA KOULUTUSPÄIVISTÄ !!




KUNTOUTUKSEN MUUTTUVAT TUULET
Kuntoutusohjaajien valtakunnalliset koulutuspäivät 26.-27.3.2015 Helsingissä


Koulutuspäivien palaute numeroina (asteikolla 1-5)

Kokonaisuus 4,3
Sisältö 4,3
Järjestelyt 4,4
Paikka 4,5
Tiedottaminen 4,2

Kirjallisista palautteista poimimme keskeisimpiä asioita; ICF ja Tarja Pajusen kattava tietopaketti keräsivät paljon kiitosta, samoin toiminnalliset harjoitteet. Kirjaaminen kuulostaa olevan aina ajankohtainen asia. Kehuja tuli ajankohtaisuudesta, laajan kuntoutuksen kentän ymmärtämisestä, hyvästä ja avoimesta ilmapiiristä, jonka ansiosta osallistujat uskalsivat kommentoida ja osallistuivat aktiivisesti keskusteluun. Näytteilleasettajat saivat myös positiivista palautetta. Järjestelyt ja aikataulutus onnistuivat. Yhdistyksen järjestämät koulutuspäivät ovat seuraavan kerran keväällä 2017 ja toivottavasti näemme siellä mahdollisimman paljon jäseniämme ja kuntoutuksen ammattilaisia ympäri Suomen.









Alla edeltävien vuosien koulutuspäivien yhteenvetoja.



KUNTOUTUSOHJAAJIEN VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPÄIVÄT
3.-4.4.2014 HELSINGISSÄ - Kukkiva kuntoutusohjaus

Koulutuspäiville kokoontui jälleen kuntoutuksen ammattilaisia ympäri Suomen. Meitä oli reilu viisikymmentä osallistujaa näytteilleasettajat ja luennoitsijat mukaan lukien Sokos Hotelli Presidentin tiloissa.

Pyysimme palautetta asteikolla 1-5. Keskiarvot palautteista ovat seuraavanlaiset (suluissa vuoden 2013 keskiarvo):

Koulutuspäivien kokonaisuus 4,51 (4,64)
Koulutuspäivien sisältö 4,26 (4,48)
Käytännön järjestelyt 4,74 (4,76)
Koulutuspaikka 4,65 (4,72)
Koulutuksesta tiedottaminen 4,52 (4,60)

Koulutuspäiväpalautteissa" sana on vapaa"- osiossa parhaaksi anniksi nostettiin kokonaisuutena monipuoliset luennot. Erityisesti ratkaisukeskeisen asiakastyön välineet -aihe sai kiitosta. Samoin Vappu Karjalaisen luento -Kuntoutusohjaus eri aikojen paineissa- sai ajatukset toimimaan ja kiitosta palautteissa. Kuntoutusohjausnimikkeistön parissa työskentely koettiin tärkeäksi ja aina ajankohtaiseksi asiaksi. Kollegojen tapaaminen on edelleen tärkeä osa koulutuspäivää. Hyvät tilat ja järjestelyt miellyttivät, kaikki samassa paikassa tuntuu olevan toimiva ratkaisu.


Koulutuspäivillä heitimme ilmaan ajatuksen siitä, onko vuosittain järjestettävä koulutus tarpeen ja pyysimme kommentteja tulevaa varten. Toiveena tuli jatkaa vuosittain järjestettäviä koulutuspäiviä. Kirjallisena ja suullisena palautteena saimme kuulla päivien olevan monille kevään kohokohta. Hymyn huulille sai palautelomakkeen kommentti -on mitä odottaa joulupukin jälkeen-!

Aiheista kysyttäessä esille nousi ajankohtainen kirjaaminen, nimikkeistö ja Kanta -arkisto, asiakkaan kohtaaminen ja oma työssä jaksaminen.



Alla vielä vuosien 2013, 2012 ja 2011 koulutuspäiväpalautteet...



Oulu 11.4.2013

Koulutuspäivämme kokosivat nyt pääasiassa pohjoisen alueen ammattilaisia ja meitä oli Oulun Hotelli Lasaretissa koolla viitisenkymmentä osallistujaa. Pyysimme palautetta asteikolla 1-5. Keskiarvot palautteista ovat seuraavanlaiset (suluissa v.2012 keskiarvo):
Koulutuspäivien kokonaisuus 4,64 (4,51)
Koulutuspäivien sisältö 4,48 (4,45)
Käytännön järjestelyt 4,76 (4,62)
Koulutuspaikka 4,72 (4,66)
Koulutuksesta tiedottaminen 4,60 (4,62)

Koulutuspäiväpalautteissa" sana on vapaa"- osiossa parhaaksi anniksi nostettiin Margit Sjöroosin Myötätuntoinen työyhteisö -luento. Myös kuntoutusylilääkäri Satu Luodon osuutta kiiteltiin, samoin Valonarkaa rakkautta -luentoa. Toisaalta palautteissa korostui myös hyvä kokonaisuus ja luentojen monipuolisuus. Kollegojen tapaaminen on edelleen tärkeä osa koulutuspäivää. Näytteilleasettajia oli runsaasti ja siitä saimme kiitosta, samoin hyvistä tiloista ja järjestelyistä. Mieltä lämmitti kommentit ja kiitokset konkreettisesta päivästä. Vaikka asiat olivat osittain tuttujakin, niin osallistujat löysivät uusia näkökulmia ja ajateltavaa. Luentomateriaalien saaminen etukäteen koettiin hyväksi ja palautteissa kaipailtiin Myötätunto -luennon dioja, jotka saimme viimein touko-kesäkuun vaihteessa. Diat on myös toimitettu osallistujille.

Koulutuspäiväpalautteessa kysyimme aiheita tulevien koulutuspäivien suunnittelua varten ja toiveita jatkosta tuli paljon. Tässä niistä kooste: työkaluja arkityöhön, motivoiva haastattelu ja ratkaisukeskeinen toimintamalli, lakimuutosten vaikutukset kuntoutusohjaukseen, ammatillinen kuntoutus ja kuntoutusasiakkaan näkökulma, ikääntyneiden asiaa ja lasten vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö, kuntoutusohjaaja kolmannen sektorin palveluksessa ja ikääntyvä ammattiryhmämme - työelämän haasteet.




Helsinki 19.-20.4.2012

Koulutuspäivämme kokosivat jälleen reilu kuusikymmentä kuntoutuksen ammattilaista Helsinkiin hotelli Pasilaan. Pyysimme palautetta asteikolla 1-5. Keskiarvot palautteista ovat seuraavanlaiset (suluissa vuoden 2011 keskiarvo): Koulutuspäivien kokonaisuus 4,5 (4,4). Koulutuspäivien sisältö 4,5 (4,2). Käytännön järjestelyt 4,6 (4,7). Koulutuspaikka 4,7 (4,7). Koulutuksesta tiedottaminen 4,6 (4,6).

Koulutuspäiväpalautteissa 'sana on vapaa'- osiossa parhaaksi anniksi koettiin mm. muiden kuntoutusohjaajien kanssa ajatusten vaihto, nimikkeistöä ja sähköistä kirjaamista koskeva osio sekä siihen liittyvät ryhmätyöt. Koettiin myös, että kirjaamiseen ja ryhmätöihin olisi voitu käyttää enemmänkin aikaa ja niitä toivottiin jatkettavan myös tulevilla koulutuspäivillä. Koulutuspäivien monipuolisuus, 'kotoisuus' ja ajankohtaisuus sai osallistujilta kiitosta, kuten myös luennoitsijat, luentoaiheet ja uusi tieto. Kuntoutusohjaajien puheenvuorot oli tervetullut uudistus palautteiden mukaan. Jako lapsiin ja aikuisiin luentojen ja ryhmätöiden osalta koettiin hyväksi ja sitä toivottiin myös jatkossa.

Tärkeäksi asiaksi nostettiin muiden kuntoutusohjaajien kanssa ajatusten vaihto ja vertaisten tapaaminen ympäri suomen. Vapaalle ajatustenvaihdolle toivottiin aikaa tulevilla koulutuspäivillä. Mahdollistuisiko se esimerkiksi pienimuotoisen iltatapahtuman yhteydessä, jota myös palautteissa toivottiin. Ilahduttavaa oli, että koulutuspäivien koettiin kohentaneen omaa ammatti-identiteettiä huomattavasti ja että kollegoiden kohtaaminen koettiin voimaannuttavaksi ja suorastaan työnohjaukselliseksi ja että koulutuspäiviä odotetaan ja niihin on hyvä tulla!

Koulutuspäiväpalautteessa kysyimme aiheita tulevien koulutuspäivien suunnittelua varten. Toiveita tuli runsaasti. Tässä niistä kooste: Palkkaus, edun valvonta, toimenkuva ja TVA asiat, kuntoutusohjauskoulutuksen tilannekatsaus, oman työssä jaksamisen arviointi ja keinot, ajankohtaiset asiat ja lainsäädäntö terveys ja sosiaalisektorilla, eri kuntoutuja ryhmien ja eri organisaatioiden kuntoutusohjaus sekä välineitä / menetelmiä ohjaustyöhön. Koulutuspäivien jälkeen saimme vielä palautetta ja terveisiä tuleviin päiviin liittyen. Liikuntavammaisten kuntoutusohjaajilla on toiveena järjestää oma tapaaminen ennen yhdistyksen koulutuspäiviä. Myös muiden kuntoutusohjaajaryhmien oman tapaamisen järjestämisen osalta voi olla yhteydessä hallituksen suuntaan.



Helsinki 31.3.-1.4.2011

Koulutuspäivämme kokosivat jälleen lähes kuusikymmentä kuntoutuksen ammattilaista Helsinkiin hotelli Pasilaan. Erityiskiitokset hallituksen jäsenistä Tarja Pajuselle, joka hoiti käytännön järjestelyt etukäteen ja paikan päällä Helsingissä. Osallistujilta sai runsaasti kiitosta koulutuspäivien monipuolinen ja hyvä kokonaisuus. Luennoitsijoiden asiantuntijuutta ja aiheiden ajankohtaisuutta kiiteltiin. Pyysimme palautetta asteikolla 1-5. Keskiarvot palautteista seuraavanlaiset: Koulutuspäivien kokonaisuus 4,4. Koulutuspäivien sisältö 4,2. Käytännön järjestelyt 4,7. Koulutuspaikka 4,7. Koulutuksesta tiedottaminen 4,6. Huomioi, että alla olevan taulukon asteikko on 4,0 - 4,8.

Kuntoutusohjausnimikkeistön käsittely koettiin selkeyttävänä. Osallistujat, joilla nimikkeistö ei ole vielä käytössä, kokivat nimenomaan ryhmätyön ja konkreettiset käytännön esimerkit hyvänä tapana käsitellä nimikkeistöasiaa. Kiitosta sai myös Virpi Aralinnan alustus aiheeseen. Eräässä palautteessa todettiin nimikkeistön käsittelyn ja ryhmätöiden ansiosta yhteisöllisyyden ja ammatillisuuden nousseen huimasti. VAU :n Tiina Siivoselta osallistujat kokivat saaneensa hyviä vinkkejä käytännön työhön, "VAU oli nappijuttu" ja "VAU edesauttoi vapaata keskustelua".

Ilpo Vilkkumaan pohdintoja pidettiin antoisina. Todettakoon kaikille tiedoksi, että Ilpo vietti viimeistä työpäivää kanssamme ja koulutuspäivien luento oli viimeinen hänen työurallaan. Myös Martti Solismaa on jäämässä nauttimaan eläkepäivistä syksyllä ja saimme nauttia hänen mielenkiintoisesta luennosta ja valokuvataiteesta. Molempia kiitimme kauniisti ja toivoimme tietysti yhteistyön jatkumista. Lisäksi annoimme molemmille yhdistyksen pinssin muistoksi ja pitämään kuntoutusohjauksen lähellä sydäntä.

Koulutuspäivien kokonaisuutta kiiteltiin muutenkin kuin aiheiden ja luennoitsijoiden osalta. Osallistujat kokivat, että sijainti ja tilat olivat hyvät, koulutuspaikkaan oli helppo tulla julkisilla liikennevälineillä ja järjestelyt toimivat. Tärkeäksi asiaksi nostettiin tapaaminen kollegoiden kanssa ja mahdollisuus keskusteluun. Poimimme palautteista mielestämme osuvan oivalluksen "vertaistuki, ajankohtaiset asiat, jotka kohdennettu kuntoutusohjaukseen. Ihana, kun sai työkiireiltä hengähtää ja pysähtyä hetkeksi kuuntelemaan, miettimään. Nauttia hyvästä ruoasta, vertaistuesta."

Koulutuspäiväpalautteessa kysyimme perinteisesti myös toiveita tulevien päivien suunnittelua varten. Suurin osa toivoi kaksipäiväistä koulutusta ja hyvänä koettiin "kaikki saman katon alla". Aihetoiveista eniten nousi esille nimikkeistö- ja kirjaamisasian jatkaminen, kuntoutusohjauksen ja kuntoutuksen kokonaisuuden syventäminen sekä aina ajankohtaiset lainsäädännön muutokset. Kiinnostusta oli myös muiden pohjois- / EU -maiden ohjauskäytäntöihin. Lisäksi esille nousi omat ohjelmaosuudet aikuisten ja lasten kuntoutusohjaajille.


Muokattu 05.11.2018 20:55
SKOY 2018 Ylläpitoon Author CRDX Data 2009